Bloggaaminen jäi hetkeksi pienelle tauolle kovan kiireen ja Pojan jatkuvan sairastelun vuoksi. Jostain on pakko höllätä ja tällä kertaa se oli kirjoittaminen. Ei vaan jaksanut,päässä pyöri vain tyhjää ja jonkinlainen kevätväsymys meinaa myös painaa päälle.
Valoa on tunnelin päässä kuitenkin ja Pojan sairastelukierre saadaan kohta katkaistua,nielurisaleikkauksen aika on lyöty lukkoon. Hallelujaa!
Kevät tulee,oletko valmis? Voi kyllä,olen!! Tosin,vähän täytyy henkisesti valmistautua takapihan p*skakasojen siivoukseen kun lumet sulaa ja alta paljastuu kahden koiran kikkareet. Oujee. Jaa miksi en ole niitä heti kerännyt pois tai asentanut koirille ilmeisesti häntään asennettavaa p*skapussia,johon kakat menee heti ulos tultuaan? Laiskuus on toinen syy,en jaksa kerätä niitä aina heti pois. Toinen syy on se,etten ole tiennyt tälläisistä pusseista! Eilen näin ensimmäistä kertaa wishin sivuilla moisen keksinnön,aiheutti melkoista hihittelyä. Näin jo mielessäni omilla koirilla sellaiset pussit takapuolessa ja kuinka ne repäistään hampailla hanurista irti,kakkaamisen jälkeen tottakai. Vähän ravistellaan ympäriinsä vielä,että pussi tietää kuka määrää.
Ei,en tilannut niitä pusseja. Tilasin sen sijaan kakkalapion,tai ei se ole lapio vaan jonkinlainen kätevä väline,jolla on kakat helppo maasta poimia ja laittaa roskapussiin. Odotan paketin saapumista suurella riemulla.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätäthän kommenttia Unensieppaajille,kiitos!