Sairaala

No niin. Ihan hyvä,että käytiin korvalääkärin tutkittavana,tuli lähtö suoraan osastolle Tytön kanssa. Täällä ollaan nyt pari yötä jo oltu,eikä tietoa koska päästään kotiin.

Kartiolisäkkeen tulehdus epäilynä,huomattavasti vakavampi juttu kuin normaali korvatulehdus. Onneksi täällä on kipulääkkeet kohdallaan,kotona annettu pronaxen+panadol ei pitänyt kipua kauaa poissa. Antibiootit saa suoraan suoneen 3krt vuorokaudessa ja myös korvatippoja yhtä monta kertaa.

Hirvittävä tunne kun lapsi on todella kipeä ja sitä rääkätään tutkimuksilla. Ja pakko on tutkia tietenkin,mutta ekana päivänä teki mieli vetää lääkäriä ja hoitajaa turpaan,koska eivät millään tuntuneet tajuavan kuinka paljon korvaan sattui edes pieni hipaisu. Kaikki vaan ei tunnu osaavan käsitellä ja toimia lasten kanssa yhtään. Sain itseni hillittyä kovien ponnistusten kanssa,mutta melko napakasti oli kommentoitava,että varovasti sen korvan kanssa!

Hoitajat täällä sairaalassa on ihania ja meistä pidetään hyvää huolta. Perhe on jakautunut kahtia,pojat on kotona ja me tytöt ollaan sairaalassa. Pojat kyllä on käynyt joka päivä meitä moikkaamassa.

Ihanaa nähdä suht harvinaista ja ainakin erilaista sisarrakkautta kuin kotona.😍 tänään Poika vei Tyttöä pyörätuolilla kanttiiniin,eilen se murehti kotona (käytiin syömässä kotona,mummi oli Tytön seurana) ,että sisko huolestuu jos ei mennä nopeasti takaisin sairaalaan. Taisipa veli olla se,joka enemmän oli huolissaan...😀

Eilen kävin myös Pojan kanssa päivystyksessä,päiväkodissa oli itkeskellyt kipeää korvaa. Tottakai aluksi ajateltiin,että johtuuko se tästä siskon sairaalaan joutumisesta ja myös musta erossa olosta. Että halusi huomiota tai oli säikähtänyt kovasti,ikävöi meitä ja keksisi ehkä korvakivun.

Mutta lapseni tuntien,se ei valita turhasta eikä varsinkaan itke,joten piti se käydä tarkastamassa. Ja kappas vain,kahden tunnin odottelun jälkeen myös Pojalla todettiin korvatulehdus. Antibiootit sitten myös sille,isi saa hoitaa sen tällä kertaa ja onneksi ihan kotihoidolla pärjää.

Maanantaina jatkuu tutkimukset ja saa tietää,mitä lääkärit seuraavaksi suunnittelee. Mä aion kyllä ehdottaa vakavissani sitä putkitusta taas kerran,ei näin rajua sairastamista montaa enää haluaisi kokea,tämä on jo toinen täysin samanlainen tapaus. Ei tuollaisia kipuja enää lapselle. Antibiootit ei parantanut viimeksikään selkeästi kunnolla kun uusiutui heti,miten ne nytkään parantaisi kokonaan sen tulehduksen?

Saas nähdä,toivottavasti lääkärit toteaa saman asian,eikä tarvi kauheasti väitellä noinkin selkeästä asiasta,mikä Tytölle olisi parasta.